lauantai 23. kesäkuuta 2018

Nusa Lempongan

Aamu valkeni ja samoin suunnitelmamme jatkon kannalta. Varsimme majatalomme kautta speedboat-liput Nusa Lemponganin saarelle. Syötiin aamupala ja pakkailtiin laukut. Kyyti tuli hotellilta hakemaan meitä kymmenen jälkeen. Kyydissä oli jo pari muuta länsimaalaista miestä, toinen oli ainakin saksalainen. Pääsin harjoittamaan akrobaatin kykyjä kun kuulemma minä saan mennä auton perimmäiselle penkille "takakonttiin" istumaan - miehet istuivat takapenkillä ja piti jotenkin ujuttautua takapenkkien yli auton takaosaan miesten istuessa siinä aloillaan. Oli sekin pieni temppu, meinasi usko pettää että pääsisin jollain ilveellä sinne konttiin miesten ja penkkien yli...

Speedboat lastattiin täyteen viimeistä paikkaa myöden. Nuoret noin parikymppiset paikalliset miehet kantoivat kaikki matkustajien matkatavarat päänsä ja harteidensa päällä paattiin, yleensä yhdellä miehellä oli 3-4 isoa "Samsonite"matkalaukkua päänsä päällä päälletysten ja kahlasivat niitä kannatellen edes taas rannan ja veneen väliä. Ennen veneeseen menoa kengät riisuttiin ja kahlattiin meressä pieni matka ja miehet auttoivat matkustajat kädestä kiskaisemalla nousemaan veneen kyytiin.
Kyllä kyyti aika ajoin hirvitti kun paatti kiisi keula pystyssä meren halki niin että välillä oltiin suurten aaltojen harjalla ja välillä pompattiin alas aaltojen kyydistä.
Aika ajoinhan täällä veneonnettomuuksia tapahtuu kun turisteja ahdetaan maksinimäärät veneiden kyytiin...

Puolisenttunnin päästä saavuttiin Nusa Lemponganin rantaan. Taas miehet auttoivat alas veneestä ja kahlattiin rantaan. Rannassa meitä odotteli mies, jonka oli määrä kuskata meidät majapaikkaamme Pondok Baruna Frangipaniin. Eikun lava-auton kyytiin siis!
Samassa kyydissä oli pari muutakim reissaajaa joita tahtomattamme saatiin huvittaa, kun Tuomas vahingossa "tiputti" reppumme alas auton kyydistä kesken ajon. :D

Pondok Baruna Frangipanissa alkoi tuntua tosissaan, että lomalla ollaan. Upea suuri uima-allas aurinkotuoleineen ja siisti, jopa Suomen tasolla hyvin siisti. Kylpyhuone oli yhtä suuri kuin muu huone. Mukava oma terassikin jossa istuskella.
Sisäänkirjautuessa kesti, kun työntekijät eivät olleet saaneet ilmoitusta nettivarauksestamme. Asia kuitenkin järjestyi ja siinä kun henkilökunta selvitti asiaa meille tuotiin raikkaat juuri puristetut appelsiinimehut. Henkilökunta oli mukavaa ja yksi mies innokkaasti jutteli kaikenlaista ja tuli esittelemään huonetta meille.
Paikan omistaja, Paris niminen vanhempi mies, paikan omistaja, tuli myöhemmin henkilökohtaisesti tervehtimään meitä.





Lähdettiin käppäilemään pitkin saarta. Autoja täällä ei ole, mopoja senkin edestä. Sulassa sovussa kapeita katuja talsittiim kun mopot huristelivat ohi ja vastaan.








Nusa Lemponganissa on useita rantoja, käytiin niistä muutamalla. Käytiin tsiigailemassa myös miten paikalliset asuu, vähän eri meininki kuin koto Suomessa! Syömään päädyttiin Warung Bambuun meren läheisyyteen. Meidät otti vastaan vanhempi sekä nuorempi nainen ja pikkutyttö, kaikki kovasti helouta huutelivat. Ravintola oli paikalliseen tyyliin vaatimaton, muovituoleja hiekalla ja pöytiä. Varsinaisia seiniä tai kattoa ei ollut. Ruoat olivat sitäkin maistuvammat, suorastaan herkulliset: ayam curry, ayam satay ja seawood bumbu bali. Eli kana currya, kanavartaita ja mereneläviä (kalaa, rapuja ja mustekalaa) balilaisella kastikkeella. Juomiksi ihanat tuoreet mango- ja banaanimehut. Nam. Perheellä oli myös pari söpöä pikkukoiraa. :)





Vatsat täynnä lenkkeiltiin takaisin mökkiimme, mutta koska aurinko oli vasta alkanut laskea päätimme mennä nauttimaan paisteesta vielä aurinkotuoleille altaan ääreen. Kelpasi kirjaa lueskella!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti