Sunnuntaina muutettiin uuteen asumukseen, Sari Nusa Inniin, joka sijaitsee hiljaisella sivukadulla. Huone oli rakennuksen toisessa kerroksessa. Siisti ja viihtyisä. Henkilökuntakin on ollut hyvin ystävällistä ja auttanut kaikenlaisissa asioissa tarvittaessa.
Sunnuntaina tehtiin kävellen retki toiselle puolelle Nusa Lembonganin saarta. Matka oli noin 4km mäkistä maastoa ja tuntui iäisyydeltä paahtavassa kuumuudessa ja jyrkässä ylämäessä. Samalla tuli nähtyä paikallista elämänmenoa, paikallisten asumuksia ja pihoja, hautausmaa ja niin edelleen. Menomatkalla poikettiin juomassa pirtelöt. Itse pääkohde oli upea Devil's tears aivan saaren kärjessä.
Paluumatkalle lähdettiin voipuneina ja nälkäisinä. Poikettiinkin pian syömään thaimaalaista ruokaa tarjoilevaan Papa Tarros Bar and Resto nimiseeen paikkaan, jota piti mukavanoloinen nuorimies.
Ruoka oli kyllä pettymys omalla kohdalla, kehuttu ruokapaikka ei lunastanut lupauksiaan. Curryn ystävänä valitsin listalta vihreän curryn. Se oli mautonta vetistä mössöä josta puuttuivat kaikki maut. :(
Illalla käytiin toisessa lähempänä majapaikkaa olevassa warungissa, jossa pääsin paikkailemaan aiempaa pettymystä paikallisen pepperonipizzan ja kylmän Bintang-oluen parissa. Omistaja mies oli hyvin ystävällinen ja kohtelias.
****
Eilinen vietettiin rennommissa merkeissä. Löhöiltiin rannalla aurinkotuoleissa tunti kausia, hörpittiin kylmää limonadia ja minä luin kirjaa ja Tuomas kuunteli musiikkia. Aurinko paistoi täydeltä terältä, turkoosi meri kimmelsi.
Iltapäivällä palattiin hotellille viileään suihkuun.
Myöhemmin käveltiin pitkin saaren pimeneviä katuja ja käytiin yhdellä hiekkarannalla kuvailemassa.
Vahingossa erehdyttiin ravintolasta ja päädyttiin illastamaan oikeaan hienostoravintolaan. Emme oikeastaan vieläkään ymmärrä miten siinä niin kävi - kyltissä kuitenkin luki että olisimme tulleet sen nimiseen paikkaan kuin oli määrä, mutta noustuamme portaat ja käytyämme pöytään ja tarjoilijan alkaessa kaataa vettä pikareihin ja asettelmaan syliimme ruokaliinoja tajusimme, että nyt jokin on pielessä. Viimeistään menuista tajusimme, ettei paikan nimi olekaan se, mikä piti.
Tässä kohtaa, kun tarjoilija vieressä antoi suosituksia ruoista, emme enää kehdanneet lähteä poiskaan. Annokset olivat toinen toistaan kalliimpia ja sen lisäksi laskua tuotaessa päälle tulivat kohtuuttoman suuret verot+palvelumaksut.
Tuli sitten syötyä hienostoravintolassa merelle katsellen illan pimeydessä kynttilänvalon lepattaessa. :D
****
Kuvat lisään tähän postaukseen ehkä myöhemmin sillä nyt alkaa olla kiire. Matka jatkuu Gili-saarille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti